Mimosan kanssa olemme käyneet keskustelua suojautumisesta ja enenrgiavarkaista. Niiltä suojautuminen ei aina olekaan ihan helppoa. Ensimmäiset suojautumisvinkit, jotka sain oli; visualisoida itselleen juuret jalkapohjista tai kuvitella itsensä kuplan sisään. Mulla oli tosi energiasyöppö ystävä, jonka kanssa kävimme lenkillä. Aina noiden yhteisten lenkkien jälkeen oli henkisesti aivan rättipoikki, kun normaalisti lenkin jälkeen pitäisi olla eufoorinen olo. Ajattelin sitten kokeilla noita vinkkejä suojautuakseni. Mutta eihän tämä mielikuva juurista jalanpohjissa toiminut mitenkään. Yritä siinä sitten juosta lenkkipolkua pitkin kun jalkapohjissa on juuret ;-). Eikä kyllä toiminut se kuplakaan, kun mielikuvissani se aina poksahti jokaiseen kiveen osuessaan... Se sitten taisikin olla viimeisimpiä yhteisiä lenkkejämme, huomasin silloin miten eri tasoilla olimme ja siinä kohtaa tiemme alkoivat erkanemaan. Ystävyytemme oli tullut tien päähän, mitään kaunaa ei toisillemme jäänyt, tehtävä oli täytetty. Minä opin jotakin häneltä ja toivottavasti hän minulta.

Myöhemmin suojautuakseni olen käyttänyt mm voimalauseita, joilla olen vaikuttanut alitajuntaani:
Olen täysin haavoittumaton toisten ihmisten kielteisille tunteille. Muiden kielteiset tunteet valuvat yltäni kuin vesi hanhen selästä.
Olen omien tunteitteni alkusyy. Muut eivät ole sitä. En enää koskaan anna muille sitä valtaa itseeni.
Muiden ihmisten negatiiviset energiat kimpoavat minusta pois kuin kumipallosta.
Muut ihmiset voivat vaikuttaa minuun vain siinä määrin kuin itse sallin.